Laskurin yleisesittely
Laskurin laskentatuloksiin uudis- ja saneerauskohteissa vaikuttaa mm. talon pinta-ala, tilavuus, muoto, kerrosmäärä, asukasmäärä ja sijaintialue (sääkorjaus). Myös lämmitysjärjestelmille on määritetty vuotuisesta järjestelmän energiantuottomäärästä riippuvia kertoimia, joten lämmitysjärjestelmien investointikaan ei ole laskennassa vakiosumma.
Huomioon on otettu myös käyttöveden lämmitysenergiasta talon lämmityksen hyödyksi tuleva osa sekä vastaavasti taloussähköstä lämmityksen hyödyksi tuleva osa. Taloussähkön kulutusarvio riippuu talon koosta ja asukasmäärästä.
Parhaimmillaan laskurin tarkkuus on lämmitystehoasteikolla 10-15kW. Asteikon ulkopuolella laskurin laskemat arvot voivat olla osin epätarkempia. Lämmitysjärjestelmä soveltuu 5-100KW -tehoisten lämmitysjärjestelmien vertailuun mutta arviot asteikon yläpäässä ovat karkeammin suuntaa-antavia.
Laskuri ei huomioi lämmönjakoverkon (patterit tai lattialämmitys) kustannusta. Investoinnissa on aina huomioitu käyttöveden lämmityslaitteisto.
On huomattava, että laskurin laskemat arvot lämmitysenergiatarpeen osalta ovat arvioita keskimääräisenä lämmityskautena. Vanhemmissa taloissa hajonta on suurempi ja esim. ilmavuodot, isokokoiset vanhat lämminvesivaraajat ja lämmitysjärjestelmän säädöt/kunto voivat vaikuttaa kulutuslukemiin merkittävästi.
Laskelmasta saatu huipputehontarve on tilastolaskennallinen arvo, joka perustuu vuotuiseen KWh-arvoon. Talon käytännön huipputehontarve voi normaalinakin lämmityskautena olla laskennallista lukua selvästi suurempi, koska mm. lämpimän käyttöveden kulutus ja taloussähkön kulutus ei jakaannu tasaisesti.
Laskuria ei tule käyttää lämmitysjärjestelmän mitoitukseen!
Laskurin arvioimat investointisummat perustuvat uudispientalon lämmitysjärjestelmän hankintaan. Saneerauspuolella summat ovat usein suurempia johtuen suuremmasta työmäärästä ja yleensä myös suuremmasta tarvikemenekistä.
