Lämmityslaskuri

Laskurin yleisesittely

 

Laskurin laskentatuloksiin uudis- ja saneerauskohteissa vaikuttaa mm. talon pinta-ala, tilavuus, muoto, kerrosmäärä, asukasmäärä ja sijaintialue (sääkorjaus). Myös lämmitysjärjestelmille on määritetty vuotuisesta järjestelmän energiantuottomäärästä riippuvia kertoimia, joten lämmitysjärjestelmien investointikaan ei ole laskennassa vakiosumma.

 

Huomioon on otettu myös käyttöveden lämmitysenergiasta talon lämmityksen hyödyksi tuleva osa sekä vastaavasti taloussähköstä lämmityksen hyödyksi tuleva osa. Taloussähkön kulutusarvio riippuu talon koosta ja asukasmäärästä.

 

Parhaimmillaan laskurin tarkkuus on lämmitystehoasteikolla 10-15kW. Asteikon ulkopuolella laskurin laskemat arvot voivat olla osin epätarkempia. Lämmitysjärjestelmä soveltuu 5-100KW -tehoisten lämmitysjärjestelmien vertailuun mutta arviot asteikon yläpäässä ovat karkeammin suuntaa-antavia.

 

Laskuri ei huomioi lämmönjakoverkon (patterit tai lattialämmitys) kustannusta. Investoinnissa on aina huomioitu käyttöveden lämmityslaitteisto.

 

On huomattava, että laskurin laskemat arvot lämmitysenergiatarpeen osalta ovat arvioita keskimääräisenä lämmityskautena. Vanhemmissa taloissa hajonta on suurempi ja esim. ilmavuodot, isokokoiset vanhat lämminvesivaraajat ja lämmitysjärjestelmän säädöt/kunto voivat vaikuttaa kulutuslukemiin merkittävästi.

 

Laskelmasta saatu huipputehontarve on tilastolaskennallinen arvo, joka perustuu vuotuiseen KWh-arvoon. Talon käytännön huipputehontarve voi normaalinakin lämmityskautena olla laskennallista lukua selvästi suurempi, koska mm. lämpimän käyttöveden kulutus ja taloussähkön kulutus ei jakaannu tasaisesti.

 

Laskuria ei tule käyttää lämmitysjärjestelmän mitoitukseen!

 

Laskurin arvioimat investointisummat perustuvat uudispientalon lämmitysjärjestelmän hankintaan. Saneerauspuolella summat ovat usein suurempia johtuen suuremmasta työmäärästä ja yleensä myös suuremmasta tarvikemenekistä.

 

Valitse rakennuksen ikä

Valitse / täytä YKSI seuraavista vaihtoehdoista:

Uudiskohde <strong>Tavanomainen vai matalaenergiatalo?</strong><br /><br />Tavanomainen uudistalo täyttää rakennusmääräykset pienellä tai kohtuullisella marginaalilla. Matalaenergiatalo kuluttaa noin puolet vähemmän energiaa tilojen lämmitykseen ja ilmanvaihtoon (poislukien käyttövesi). Yleensä matalaenergiatasoon pääseminen edellyttää erityisen hyvää ilmapitävyyttä (alle 1,5 1/h), erinomaista ilmanvaihtokoneen vuosihyötysuhdetta, hyvää eristystasoa ja hyvän energialuokan ikkunoita/ovia.<br /><br />Matalaenergiatalokelpoisuus  voidaan arvioida myös energiatodistuksesta/energiaselvityksestä seuraavasti: Nykyisten (2010) rakentamismääräysten ohjeiden mukaan matalaenergiarakennusta suunniteltaessa tulisi laskennallisten lämpöhäviöiden olla enintään 85 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä.
TAI    
Rakennuksen ikä
TAI    
Lämmitysjärjestelmän tuottama vuotuinen kWh-arvo  kWh Sähkölämmitystalot: Syötä talosi kuluttama vuotuinen KWh-määrä, poislukien taloussähkön määrä 40%:n osuudelta. (60% taloussähköstä katsotaan tulevan hyötykäyttöön tilojen lämmityksessä)<br /><br />Taloussähkön määrä omakotitalossa on useimmiten suuruusluokassa noin 7000KWh. Tällöin kenttään merkittävästä vuotuisesta <u>kokonaissähkönkulutuksesta</u> vähennetään 0,40 * 7000KWh = 2800KWh.
TAI    
Nykyinen vuotuinen öljynkulutustieto litroissa  litraa Syötä keskimääräinen vuotuinen lämmitysöljynkulutus (3-5 vuoden keskiarvo). Voit myös tarvittaessa arvioida keskimääräistä kulutusarvoa lämmitystarvelukujen avulla.<br /><br /><a target='_blank' href='http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayton_tehostaminen/kiinteistojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/vertailupaikkakunnat_korjauskertoimet_ja_lammitystarveluvut/'>Katso lisätietoa asiasta Motivan sivustolta »</a>

Rakennuksen kerrosten lukumäärä ja malli

Talon kerrosten määrä
Talon malli

Rakennuksen pinta-ala ja sisäkorkeus

Talon lämmitetty pinta-ala  m2
Talon sisätilojen keskimääräinen sisäkorkeus  m

Rakennuksen sijaintialue ja asukasluku

Valitse ilmastovyöhyke Tilojen lämmitysenergiantarpeeseen vaikuttaa rakennuksen ilmastovyöhyke. Pohjoisessa vastaavaan taloon kuluu enemmän vuotuista lämmitysenergiaa kuin etelässä. Alueellinen korjaus tehdään paikkakuntakohtaisen korjauskertoimen avulla.
Rakennuksen asukasluku  hlö

Lämmitysmuotojen vertailu

Uudiskohde, lasku tilojen lämmitys ja ilmanvaihto kWh:
Rakennuksen ikä:
Lämmitysjärjestelmän kWh-arvon perusteella:
Öljynkulutustiedon perusteella:

Käyttövesi: 0
Taloussähkö: 0
Lämmityslaitteen lämmöntuottotarve huomioituna käyttöveden lämmitys ja taloussähkön vaikutus: kWh / vuosi
Lämmöntuottotarvetta vastaava laskennallinen huipputeho: kWh

Lämmitysmuoto COP tai
hyötysuhde
Polttoaineen hinta
€/kWh
Lämmitysenergiakustannukset
€ / vuosi
Lämmitysjärjestelmän investointi € 20 vuoden kustannukset
€ / vuosi
Suora sähkölämmitys Suora sähkölämmitys sisältää tässä yhteydessä vain tarvittavan käyttövesivaraajan asennuksineen, koska muissa lämmitysmuodoissa käyttöveden tuotto on mukana järjestelmän osana. Varsinainen lämmönjako ei siis ole kustannuksessa mukana (eli sähköpatterit tai lattiakaapelilämmitys). Suoran sähkölämmityksen lämmönjako on yleensä edullisempi kuin vesikiertoinen järjestelmä. 1 0.1266
Vesikiertoinen sähkölämmitys Vesikiertoinen sähkölämmitys sisältää lämmitysboilerin tai kattilan, jossa yleensä on käyttövesikierukka. 0.95 0.1266
Kaukolämpö Kaukolämpöinvestointi sisältää lämmönvaihtimen ja liityntäkustannuksen. 0.95 0.0632
Öljylämmitys Öljylämmitysjärjestelmäinvestointi sisältää mm. savupiipun, öljysäiliön ja öljykattilan, jossa yleensä on käyttövesikierukka. 0.87 0.1093
Öljylämmitys, kaksoiskattila Öljylämmitysjärjestelmäinvestointi sisältää mm. savupiipun, öljysäiliön ja öljykattilan, jossa yleensä on käyttövesikierukka.<br /><br />Kaksoiskattilalla tarkoitetaan öljykattilaa, jossa on myös puupolttomahdollisuus. Puupolton vaikutusta ei huomioida tässä millään tavoin, koska se riippuu täysin puulaadusta ja puupolton aktiivisuudesta. 0.8 0.1093
Pellettilämmitys Pellettilämmitysjärjestelmäinvestointi sisältää mm. savupiipun, pellettisiilon, automaattisen pelletin syöttöjärjestelmän ja pellettikattilan, jossa yleensä on käyttövesikierukka. 0.82 0.0526
Hakelämmitys Hakelämmitysjärjestelmä muista lämmitysmuodoista poiketen sopii lähinnä pientaloa suuremmille kohteille, joissa se muuttuu kannattavaksi. Halvimmat hakelämmitysjärjestelmät maksavat reilut 20.000€. Hakelämmitysjärjestelmäinvestointi sisältää mm. savupiipun, hakesiilon, automaattisen hakkeen syöttöjärjestelmän ja hakekattilan, jossa yleensä on käyttövesikierukka. 0.82 0.01828
Maalämpöjärjestelmä, lattialämmitys, lämpökaivolla Maalämpöjärjestelmä sisältää lämpökaivon ja maalämpöpumpun, jonka vesivaraajassa on joko erillinen varaajaosa käyttövedelle tai käyttövesikierukka (tulistusvaraajat). 3.3 0.1266
Maalämpöjärjestelmä, patteriverkko, lämpökaivolla Maalämpöjärjestelmä sisältää lämpökaivon ja maalämpöpumpun, jonka vesivaraajassa on joko erillinen varaajaosa käyttövedelle tai käyttövesikierukka (tulistusvaraajat). 2.8 0.1266
Maalämpöjärjestelmä, lattialämmitys, vaakaputkistolla Tilojen lämmitysenergiantarpeeseen vaikuttaa rakennuksen ilmastovyöhyke. Pohjoisessa vastaavaan taloon kuluu enemmän vuotuista lämmitysenergiaa kuin etelässä. Alueellinen korjaus tehdään paikkakuntakohtaisen korjauskertoimen avulla. 3.2 0.1266
Maalämpöjärjestelmä, patterilämmitys, vaakaputkistolla Maalämpöjärjestelmä sisältää vaakaputkiston ja maalämpöpumpun, jonka vesivaraajassa on joko erillinen varaajaosa käyttövedelle tai käyttövesikierukka (tulistusvaraajat). 2.7 0.1266
Vesi-ilmalämpöpumppu Vesi-ilmalämpöpumpun keskimääräiseksi sijainniksi on arvioitu Jyväskylä ja lämmönjakoverkon maksimilämpötilaksi +45 astetta. Olosuhteiden muuttuminen vaikuttaa vuosihyötysuhteeseen. Järjestelmä sisältää usein sähkövastuksen. 2.1 0.1266
Poistoilmalämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu sisältää useimmiten myös sähkövastuksen, joka on käytössä suuren osan vuodesta. Poistoilmalämpöpumppu hoitaa myös IV-koneen tehtävät, erillistä IV-kojetta ei tällöin tarvita. Tästä aiheutuva kustannussäästö on noin 1000-3000€. 1.7 0.1266
Aurinko-öljy -hybridijärjestelmä Aurinko-öljy -yhdistelmä on laskennassa mitoitettu niin, että se kykenee alentamaan öljynkulutusta lämmitys- ja käyttövesituotannossa vuositasolla noin 30%. 1.19 0.1093